Mitähän sitä on tullut viime aikoina touhuttua..? Ainakin oltua kipeänä, mutta siitä ei jaksa tarinoida, koska se on tylsää. Mutta koulussa nyt on ainakin käyty ja unkarin kielen opinnotkin alkoivat viime viikolla. Unkarin kielihän kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, kuten siis suomikin. En ole vielä ihan perillä, että onko se kielen oppimisen kannalta hyvä juttu, että puhuu äidinkielenään suomea vai onko sillä ollenkaan merkitystä. Sanasto on ainakin niin poikkeava näiden kahden kielen välillä, että ei paljoo naurata. Tai välillä kyllä naurattaakin, kun kaikista yksinkertaisemmatkin sanat tuntuvat alkuun lähes mahdottomilta ottaa haltuun. Esimerkkinä vaikka sana kiitos eli paikallisesti köszönöm tai terveydeksi (kippis), joka on yhtä kuin egészségedre. Varsinkin jälkimmäistä on mukava yrittää muistella neljän aikaan aamuyöstä. Mutta toisaalta kieliopista löytyy sitten jotain tuttuakin kuten sijapäätteet muista kielistä tuttujen prepositioiden sijaan. Lisäksi sanajärjestys on suhteellisen vapaa, kuten suomessakin. Tekemistä kielen suhteen kuitenkin riittää ja jotenkin on sellainen tuntuma ettei keväällä vielä välttämättä lähde ihan flytande Hungarian..
Oman tieteenalan opinnot ovat myös timmissä vauhdissa. Täällä on taloustieteissä käytössä ns. kiinteät lukujärjestykset eli jokaista kurssia kohden on 4 tuntia luentoja joka viikko ja aina samaan aikaan. Eikä siinä mitään pysyypähän ainakin jonkin näköinen rutiini yllä. Luennoilla on 75% läsnäolopakko, joten niillä on vähän niin kuin myös käytävä. En ole ihan varma, että millä opettajat sitä mittaa, koska harvoin kiertää mitkään läsnäololista, mutta kai niillä on sitten paremmin toimivat systeemit :) Tosin International Business kurssilla luennoitsija pitää joka kerta "pistarit" käsiteltävästä aiheesta, joten sillähän sen läsnäolokin sitten selviää. Näiden pikku kokeiden taso vaihtelee akselilla "mitä talousjulkaisuja seuraat" - "luettele ulkoa tajuttoman pitkä lista jotain epämääräisiä juttuja". Välillä ne meinaavatkin aiheuttaa vähän harmaita hiuksia, koska hankala on yrittää ihan joka luennolle valmistautua kovin hyvin. Myös markkinoinnin kurssin opettaja on päättänyt viihdyttää meitä välitenteillä, joista ensimmäinen oli eilen. Edellisellä tunnilla hän valotti, että millaisia kysymyksiä tentti tulee sisältämään. Oli puhetta, että monivalintakysymyksillä mennään ja esimerkkinä tyyliin "mikä seuraavista ei ole tyypillinen mainontakanava"? a) sanomalehti, b) tv, c) radio, d) jääkarhu. Eli suht helppoa oli noin etukäteen luvassa. Mutta totuus oli kuitenkin toinen.. Tentti sisälsi kyllä luvatusti monivalintakysymyksiä, mutta ei perse, että ne oli hankalia. Ja itse olin vielä lukenut toisin kuin monet muut. Monivalintakysymysten lisäksi oli vielä viisi avointakysymystä ja taas piti luetella ulkoa juttuja. Mutta eipä se mitään. Mukava havaita, että tasoa pyritään pitämään yllä ja tietääpähän seuraavalla kerralla valmistautua vielä paremmin. Se mikä oli hassua oli se, että tentin kansipaperi sisälsi ukaasin lunttauksesta. En nyt ihan sanatarkasti muista, että mitä siinä seisoi, mutta kuitenkin jotain, että nyrkkiä tulee jos lunttaat (ja jäät kiinni). Täällä on kuulemma hyvin yleistä, että opiskelijat lunttaavat tenteissä opettajien välittämättä. Nytkin mielestäni paikalliset hyvin avoimesti keskustelivat tentin aikana eikä siihen kukaan puuttunut. Lunttaamista pyritään myös karsimaan jakamalla vierekkäisillä paikoilla istuville eri tentit. Eli itse tein eri tenttiä samasta aiheesta kuin vieressäni istuneet kaksi muuta opiskelijaa. Herää vaan kysymys, että kuinkahan tasapuoliseksi tuollaisen järjestelmän pystyy rakentamaan? Voiko esim. toiseen tenttiin lipsahtaa vähän vaikeampia kysymyksiä? Ei kai..
Sitten muuta.. Perus asuntolaelämän (sis. juhlat sun muut) lisäksi on ehditty touhuamaan vähän muutakin. Viime sunnuntaina (22.2.) vierailtiin Pécsiä lähellä olevassa pikku kaupungissa nimeltä Mohács, jossa oli meneillään vuosittainen Busójárás karnevaali. Kadut olivat valtoimenaan kuvassa olevia otuksia ja tavallista kansaa.
Karnevaalin perimmäisenä tarkoituksena on juhlistaa Mohácsin kaupungin takaisin valloittamista turkkilaisten hallusta joskus 1500-1600-luvuilla. Kuvan tyyppiset asut olivat tuolloin valmistettu pelottelua varten ja taisivat ilmeisesti toimiakin, koska turkkilaiset lopulta poistuivat. Mutta joka tapauksessa oli ihan hauskan oloinen karnevaali. Kaduilla myytiin kaiken näköistä kuten perus matkamuistoja, ruokaa, viinaa ja omaa suosikkiani kuumaa viiniä, joka oli maustettu kanelilla ja maistui täten hyvin pitkälti glögiltä. Muuten ohjelma sisälsi kansan tansseja, kokon polttamista ja jonkin arkun dumppaamisen Tonavaan yms. Ihmisiä oli ihan tajuttomasti ja tästä syystä mm. syöminen ja vessassa käynti olivat monen kymmenen minuutin jonottamisen päässä ja jäivät tästä syystä myös moneksi tunniksi suorittamatta. Suomalaiset bajamajat kunniaan! Juomapisteitä onneksi oli osattu varata vähän enemmän. Mutta pitää vielä vähän jatkaa sunnuntain tarinoita. Jossain vaiheessa suunnattiin bussilla takaisin Pécsiin ja päätettiin mennä pienellä porukalla johonkin ravintolaan syömään. Kuten todettu, ruokailu oli jäänyt väliin koko päivältä. Skannattiin yksi edulliseksi tiedetty paikka suunnilleen kaupungin ytimestä ja painettiin sisään. En nyt ala selittämään, että mitä söin tai muuta tylsää, mutta se mitä join ja mitä se maksoi on se pointti. Tilasin ruokajuomaksi ison oluen hintaan 310 HUF eli n. 1,10 euroa. Setä tuodessaan oluen pöytään kiikutti myös snapsilasia ja sanoi, että kuuluu ison oluen kanssa kauppaan. Noh mikäs siinä. Edessä 2cl paikallista Palinkaa (hedelmäviinaa) ja 0,5 l olutta hintaan 1,10 euroa. Mitä maksaa Suomessa sama setti? Riittääkö 10 euroa? Vaikka kuinka opiskelee taloustieteitä ja mielestään tajuaa missä mennään, niin aika väistämättä tulee olo, että joku meitä kusettaa. Ja kovaa. ..Niin ja ruokaa oli niin paljon etten jaksanut syödä ja se maksoi 3,50 euroa. Ja siis ravintolassa eikä missään koulun ruokalassa.
Tämä viikko sisälsi vielä vierailun kohtuu tunnettuun Harkányn kylpylään. Kyseessä oli ihan täysin opiskelijatapahtuma ja kylpylä täten varattu ainoastaan opiskelijoiden käyttöön ja ajankohta oli myöhäinen ilta (klo 20-01). Kylpylä oli ihan siisti ja saunat ja muut systeemit kunnossa. Saunassa ei tosin paikalliset tajua mättää vettä siihen kiukaalle, vaan joko istuvat vaan tasaisessa lämmössä tai hakevat lunta(!) kiukaalle sulamaan. Itsekään en sitten uskaltanut täyttää kiulua vedellä ja alkaa heitä opastamaan, koska saunan oli lähes kokoaikaisesti valloittanut muutama paikallinen rekka-auton kokoinen punainen kalju köntti. Pukukoppisysteemi oli suht. huvittava noin suomalaiseen uimahallikäytäntöön verrattuna. Vaatteet piti vaihtaa suunnilleen missä vain pystyy ja sen jälkeen kamat sellaseen henkarihärveliin ja jonottamaan, että narikkatäti ottaa hengarin ja laittaa kamat talteen. Näppärästi narikkahenkilökuntaa oli tasan yksi ja asiakkaita pyöreästi kaksi sataa. Jonkin verran otti aikaa, että sai kamansa talteen ja pääsi lilluttamaan altaille. Mutta se mikä oli ehkä kaikista typerintä oli se, että kamoja vastaan sai sellaisen kolikon. Se on todella kätevä pitää tallessa, kun päällä ei ole muuta kuin taskuttomat uimahousut. "Noh kai mä tätä voin kädessäkin pitää seuraavat viisi tuntia". Onneksi siinä oli sentään reikä ja kaulassa kaulaketju..
Mutta tällasta tällä kertaa.. Ensi viikon perjantaina lähden Espanjaan ja Cadiziin. Jotkut saattaa ehkä tietääkin miksi.. :) Oujee!
:)
VastaaPoista